Aamupäivällä kävin taas lukemassa kaikenlaisia mukavia juttuja netiltä ja osallistuin (taas) eräänlaiseen testiin. Sen tarkoituksena on selvittää nettiseikkailujeni kautta, olenko nainen vai mies. Sain tuloksen, jonka mukaan en ole todennäköisesti kumpikaan, vaan 50% mahdollisuudella olen joko tai. Järkyttävää. Olen kyllä melko lyhythiuksinen, mutta muodoissa löytyy niin että laihat itkee.

Menkääpä kurkkaamaan totuus itsestänne Appelsiinin Tuoksusta.

Elämä on muutenkin päättänyt kohdella minua kaltoin kaiken turhan valitteluni jälkeen. Eilen jäin tirkistelystä kiinni. Siis eilen, en tänään. Kävin yhdessä tutussa paikassa ottamassa vähän asioista selvää enkä hämmennnykseni takia älynnyt aikanaan livahtaa livohkaan.

Tämä kaksoispersoonallisuus sai huomionosoituksena logon Ilonalta ja päätti jatkaa iloa (olen aina ajateelut että Ilona on tosissan ilona) ja minä (me?) luovutan sen eteenpäin lukuhetkistäni kiitollisena sekä SaraJuulialle että (ne teki siitä) Rumaa rakkautta-blogille ja miehiseen puoleeni vedoten livistän sekä sääntöjen kirjoittamisesta että kuvansiirrosta (jota en edes osaa) ja ehdotankin, että te kunniaa niittäneet lukaisette tarpeelliset tiedot edellisestä päivityksestä.

Jokunen sana vielä noista logoista. Tietenkin se on ilo saajalle, mutta on siitä muutakin hyötyä. Itse olen löytänyt monta uutta ja kiinostavaa lukupaikkaa seuraamalla vain minne lempipaikoistani näitä on lähtenyt. Yhteiset mielenkiinnon aiheet yhdistävät.

Blogimaailma on antanut minulle paljon muutakin kuin hauskaa ajanvietettä tai mahdollisuuden purkaa ulos omia laidasta laitaan vaihtelevia tuntemuksiani. Koska olen ollut ulkosuomalainnen suurimman osan elämääni, on äidinkielen taitoni rapistunut. Jotta se pysyisi hyvänä ja ajanmukaisena, olisi asuttava kieltä puhuttavassa maassa tai luettava vähintään viisi sen kielistä tuoretta kirjaa kuukaudessa. Olen oppinut teiltä mm sanat vertaistuki, läheisriippuvaisuus, nikki, bongata ja lisää tulee tietysti koko ajan. Tässä vuoden sisällä olen myös huomannut eron kypsemmän ja nuoremman kirjoittajaporukan kesken; me vanhemmat käytämme edelleen valtavan määrän pilkkuja ja ajatuspisteitä, nuorilla taas löytyy tilanteisiin vaikkapa sopiva sana.

Sitten hieman tilastoja. Vuoden sisällä on blogillani käynnyt 21563 kävijää, joista varmasti suurin osa on Googlen tai muiden hakukoneiden robotteja, mutta tulee siitä silti sievoinen kasa ihmisiäkin. Parhaana kuuna kävi 4066 kurkkijaa ja huonoimpana kuuna 1151. Päivän paras on ollut 131 ja huonoin 38. Lukijoistani eniten tulee USA:sta, sitten Ruotsista, Suomesta ja muista Euroopan maista, mutta onpa tänne joskus eksynyt vierailijoita niinkin kaukaisista paikoista kuin Vietnam, Etelä-Korea, Kiina ja tietenkin Australia. Hakusanoja ja -lauseita on ollut vaikka minkälaisia ja nyt viimeksin naureskelin seuraaville; maatuska myytävänä, keltaisita sientä vessanpytyn ympärillä, viidenkympin villitys, tissi, rinnat ja vaikka mitä. Olen joskus kirjoitellut niitä hauskimpia ylös ja kunhan löydän muistiinpanoni, kerronn niistä enemmän. Eihän minulla olisi harmainta aavistustakaan näistä jutuista, ellei meidän Janne olisi äidilleen tällaisia hienoja tilastoja hommannut. Muuten, ruotsinsuomalaiset, katsoitteko TV kakkosen suomenkielistä iltalähetystä tänään? Siinä kerrotiin, että meillä onnekkailla on nyt kahden reippaan nuoren miehen toimittamana ihan oma verkkolehti Areena-Aviisi. Kävin jo vilkuilemassakin, mutta ainakin minun näytössäni teksti oli tuskallisen pientä. Miksikähän tässä iässä katoavat lähes olemattomiksi sekä silmät että näkö ja ihan tasapuolisesti sekä miehillä että naisilla ja minä kun olen kumpaakin…(siinä ne tuli, ajatuspilkut, tyylikkäästi mummelilta).

J.K. Ruosut, tehän varmaan tiedättekin, että täällä Tukholman alueella saa Sisuradion kuulumaan aamusta iltaan, jos on ComHemin asiakas. Tevee vain kaukosäätimellä radion puolelle ja sieltä kanava 45 esiin ja kuuntelemaan niin ja Suomesta tulevat lankapuhelut Ruotsiin halpenevat kaukopuheluiden hintaisiksi, mutta eipä vain täältä Suomeen. Eikö nostettaisi vähän meteliä asiasta?

Elokuu 4th, 2008 at 20:44

9 vastausta artikkeliin “Diplomi2/Olenko nainen vai mies?”
  1. 1
    Hallatar sanoo:

    Ahaa!

    Vai siksi siun blogitiedoissa lukee
    sukupuoli: mies.
    Ja tietoa siusta: sinkkunainen. =)

  2. 2
    ritu sanoo:

    Hallatar, vieläkin suupielet maitohapoissa ja mahaläskikset treenaantu!

  3. 3
    Marianne sanoo:

    Olisitko villeimmissa unelmissasiskaan osannut kuvitella, etta henkilokohtaisia paivakirjojasi luetaan ympari maailman? Etta saat virtuaalihalauksia taysin tuntemattomilta lahelta ja kaukaa, etta loydat mukavia, mielenkiintoisia ihmisia ympari maailmaa, joiden kanssa kommunikoit lahes paivittain ja joiden ilot ja surut tuntuvat lahes omilta? Musta tama on aivan uskomattoman hienoa, kunpa itsellakin olisi aikaa aloittaa ihan oikea oma blogi, jonne voisi kaunistelematta kirjoittaa silloin kun ryydyttaa… Sun juttujasi on aina hauska lukea.

  4. 4
    SaraJuulia sanoo:

    Hmm..toivottavasti ymmärsit että se oli vitsi se puheenpito, sehän on kiitos palkinnonsaajalta muille. Ei kannata ottaa minun puheita ihan sanatarkasti ;) Arvostan kovasti sitä ja täälläkin käyn pyörimässä usein mielenkiinnosta.
    Toinen epäkohta taisi olla koira. Mehän otimme sen löytöeläinhoitolasta elikkä edellinen omistaja ei ole koiraansa kaipaillut. Ihan uusi panta oli koiralla ollut kaulassa löydettäessä ja koira osasi nämä istu,anna tassu. Mistään muusta en tiedä, ja koiran tarkkaa ikää ei tiedetä. Arvio on n.1v. Olenkin hokenut itselle ja miehelle että vaikka koira on aikuisen kokoinen, on siihen suhtauduttava kuin pentuun. Tarvii koulutusta eikä voi vaatia että osaa kun ei tiedetä taustoja.
    Kolmas taisi olla sinulla ihan oikein kommentoitu. Siinä vaiheessa olin helpottunut kun pääsin pois. Varmaan jokainen jolla on kamala hammaslääkäripelko, osaa ymmärtää. Viikon päästä pääsen uudestaan joten kohta menen taas. Ja positiivinen juttu on se että yritän voittaa pelkoni menemällä seulontaan, pakko on pakko.

  5. 5

    Minä tiedän testaamattakin että olen sekä mies että nainen, sen lisäksi minussa on kaksi muutakin persoonaa (ilman todettua henkistä sairautta). Mutta jotenkin olen kiitollinen kaikista näistä persoonista, koska ne antavat minulle monipuolisuutta jota kaipaan.
    Onnea valtavan kävijämäärän johdosta. Kirjoitatko vallan suomeksi, vai onko sulla esim. englanninkielinen blogi, jota muualla asuvat seuraavat. Mielenkiintoista!

  6. 6
    ritu sanoo:

    SaraJuulia, opin nopeasti. Vastasin blogillasi. =)

    Marianne, en minä koskaan olisi uskonut että edes uskaltaisin kertoa näistä(kin) asioista ja vielä vähemmän että ne kiinnostaisivat muita. Nuo virtuaaliaystävät halauksineen, kannustuksineen ja omine elämineen tekevät tästä harrastuksesta mieltä lämmittävän ja mielenkiintoisen.

    Miksi et voi aloittaa toista blogia? Nykyisestä blogistasi tulee esiin hyvä kuvaajan ja kertojan taito, mutta mielen purkamiiseen pitää todellakin olla oma paikkansa. Ja oli taas mahtavia kuvia ja voin vastata että olen ollut ihan läheltä katsomassa ratsastelua.

  7. 7
    ritu sanoo:

    Leijonainen, laskuissa pitää ottaa huomioon, että yli puolet kävijöistä on koneita ja jakaa loppuosa vuoden kaikille kuukausille. Ei se silloin olekkaan niin suuri määrä kuin ensin luulisi, mutta minulle täysi yllätys.

    En kirjoita tällä hetkellä kuin suomeksi. Engalnninkielen taitoni on ruosteessa, ruotsia joudun käyttämään päivittäin muutenki mutta tämän suomenkielen säilyttäminen on minulle tärkeintä. En pystyisi millään muulla kielellä kirjoittamaan esim potutuksesta ihan niin kuin sillä hetkellä tuntuu.

    Ja vielä tuosta tilastosta. Jos minulla olisi ainoastaan maan sisäistä liikennettä tilastoiva vempain, olisi mennyt ainakin kymmenen vuotta tuon määrän saavuttamiseen. Esim blogilistalla on välillä viikottainen kävijämäärä noin kaksi, joskus vähän enemmänkin. =)

    Olen blogillasi seilatessani päätellytkin, ettet ole “yksinkertainen” enkä omistakaan testituloksistanin yllättynyt. Vahvistivat epäilyni.

  8. 8
    pikkupiiku sanoo:

    Kommentoin tänne sinun kommenttiasi omaani koska koen tämän turvallisemmaksi. Eli olit oikeassa, viimeinen kappaleeni postauksessa tuli siitä että kun yhtäkkiä mieleeni tuli että kaksi läheistäni tietää myös blogistani ja lukevat sitä niin että kuinka he suhtautuvat tekstiini ja siksi lisäsin loppuun tavallaan heille sen kappaleen jotta eivät (soita piipaa-autoa) huolestu puolestani.

    Tänään menen lääkäriin kysymään “parempia” unilääkkeitä, katsotaan jos se auttaisi jos/kun saa paremmin nukuttua…

  9. 9
    ritu sanoo:

    pikkupiiku, muutenkin pitäisi nyt kaikki lääkitys olla kunnossa. Näin matkan päästä on helppoa nähdä, minkälaisessa painajaisessa erovaiheessa ja suurten muutosten keskellä elää ja tietää että ne vähät jäljellä olevat voimaarat pitäisi siinä tilanteessa käyttää selviämiseen. Muiden muutosten aika tulee sitten ihan huomaamatta, kun elämänalaatu paineiden jälkeen kohenee ihan itsestään. Ajattelen sinua paljon, halauksia!