4.12.

Elämä on edelleen täynnä yllätyksiä. Välillämme on vallinnnut kylmä sota ja niinpä Matti lähti autoremonttiin kotiinsa lauantaiaamuna
ja palasi vasta sunnuntaina iltapäivällä taustatukenaan veljensä Risto.

Me olimme lasten ja naapurin perheen kanssa lauantaina kaupungilla katsomassa joulupukkia ja illalla naapurinrouva lapsineen tuli meille. Oli tosi hupaisa ilta ilman miehiä, nauroimme ja laskimme leikkiä sekä omista että miestemme heikkouksista. Muistelimme aikoja, jolloin uskalsimme jopa ottaa muutaman lasin viiniä ilman selkäsaunan pelkoa ja vannoimme tekevämme sen lähiaikoina salaa jossain. Sunnuntaina lähdimme heti aamusta eväiden kanssa pulkkamäkeen ja nautimme kaikki täysin siemauksin tilapäisestä vapaudestamme.

Kun Matti tuli kotiin, hän kertoi aikovansa ostaa minulle auton ja maksaa ajokortin. Olin kuin puulla päähän lyötynä sillä autohan antaisi minulle mahtavan vapauden tunteen ja liikkumismahdollisuudet. Maanantaina ostetiin pieni punainen Fiiat ja samana päivänä aloitin teorian. Ensimmäinen ajotunti oli tänään ja meni ihan hyvin. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, minulla on ensi kuussa ajokortti ja oma auto käytössä.

En sitten tässä vaiheessa tee vielä mitään päätöksiä vaan aion odottaa ja katsoa mihin suuntaan kaikki menee, mutta ei minua autolla osteta.

Työharjoittelussa mukavaa. Mun siellä oleva pomo on mun ensirakkauteni. Meillä on sama syntymä- ja kasvukaupunki ja joskus yhteiskoulun eka ja toka luokalla oltiin ihan pihkassa. Se räpsytteli aina mun rintsikoiden nauhoja selkäpuolelta kun oltiin jumppasalissa aamuhartaudessa ja muutenkin kovasti katsottiin toisiamme silmiin ja punasteltiin. Oli se ihanaa aikaa. Kaikki oli niin viatonta mutta silti täydellistä ja pää oli täynnä haaveita yhteisestä tulevaisuudesta (ainakin mulla).

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Vaikka elämä olisi kuinka hankalaa, nuori ihminen on optimistinen. Olen sinne tänne väliin tuikannut runoja jotka jotenkin aina liittyvät sen aikaisiiin tunteisiin. Seuraava runo on silloiselle salaiselle ihastukselleni, täysin platooniselle ja luultavasti myös yksipuoliselle tunteelle.

Saanhan minä haaveilla sinusta
ja uskotella itselleni että sinäkin haaveilet
tästä arkiminästä olisi ihana löytää jotakin
vaikkapa sinun avullasi.

Saahan sydämeni sykkiä
kun kuulen äänesi
joskus sisältöä ymmärtämättä
sielu kuplien, edes pienen hetken
vaikka puhutaan vain käytännön ongelmista.

Paljastin sinulle itseäni paljon
ehkä liikaakin selitin elämästä
ja sinä kuuntelit, vastasit, katsoit
enkä niitä silmiä unohda koskaan.

Sinä annoit myötätuntoa, neuvoitkin
enkä minä halinnut myötätuntoasi, neuvoja kyllä
vaikka ne eivät vielä toteudu
mutta pitävät minua pystyssä.

Kun kerroin sinulle ilouutisen
et ensin iloinnut kanssani
vaan arvostelit negatiivisesti
ja suuttumuksen jälkeen sydämeni hyppi taas.

En minä voi olla sinulle
vain yksi monista, samanlainen
sillä jos niin olisi, et välittäisi
etkä haluaisi kuunnella enempää.

Villeissä unelmissani sinä odotat
kunnes minä olen valmis, järjestyksessä
ja sitten on aika kertoa kaikki
aika tuntea, kokea, toteuttaa…

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Päiväkirjassa oli vielä toinenkin samalle ah niin ihanalle kirjoitettu vuodatus, täytyy otta sekin mukaan jotta koko suuren epätoivoisen ihanan rakkauden tunteen voimakkuus tulisi esille. Voi kun vielä joskus tuntisi noin…

MUISTELEN…

kuinka teinityttönä minulla oli salainen rakkaus
siitä minä elin uneksien
sen syliin karkasin toisessa ollessani
sen tuskalla itseäni piiskasi
haaveilin joskus saavani hänet, tavoittamattoman

ei ollut ketään keneltä kysyä onko hän naimisissa
ja hyvä olikin niin, eivät unelmat romuttuneet

tein tikusta asiaa nähdäkseni hänet
ja katsoin häntä varastoon, seuraaviksi viikoiksi

kun soitin hänelle, ilahduin tuttavallisesta tervehdyksestä
ja kuvittelin hänen ääneensä rakkautta ilman sääliä

hänen kanssaan olisin vaikka voinut romuttaa periaatteet
unohtaa vastuun, koulun, kaikki - kaikki vain hetkeä varten
toivoin, pelkäsin, uskoin, halusin hänen vihjaavan
siihen suuntaan, josta paluuta ei ole
mutta hän vaikeni…