- Mitä sulle on oikeen tapahtunu?

- Miten niin?

- No kun oot tuon näkönen. Jotenki nuorempi kun ennen ja muutenki hyvännäkönen.

- Oi, kiitos…

Keskustelu käytiin kapakassa ystävättäreni kanssa , jota en ollut tavannut muutamaan vuoteen. Harmitti vähän jälkikäteen, kun en osannut vastata mitään. Nyt kun olen asiaa mietiskellyt, olen tullut siihen tulokseen, että hyvä olo näkyy päällekkin päin. Tietenkin asiaan vaikuttaa myös se, että saan nykyään meikata ja pukeutua niin kuin itse haluan ja sellainenhan tuo lisää itsevarmuutta. Matin kanssa ollessa piti aina näyttää saunapuhtaalta ja pukeutua säkkimäisiin mummuvaatteisiin.

Niin, tuo kapakkailta oli jännä. Olen käväissyt samassa paikassa pari kertaa kuukaudessa lasten kanssa pizzalla, mutta nyt olin siellä yksin tyttöporukassa. Villein meistä oli lukenut jostain, että mieht kiihottuvat valtavasti naisen omasta tuoksusta ja kehoitti meitä sipaisemaan sitä eliksiiriä hiukan kaulalle ja tutkimaan pitääkö väite paikkaansa. Ne kolme, jotka kokeen suorittivat, olivat kyllä valtavan suosittuja koko illan ja saatillepyrkijöitä oli jonossa kotiinlähdön aikaan. Minä tyydyin ainakin vielä tällä kertaa pulloparfyymiin.

Ope on edelleen yhdessä saman miehen kanssa ja hekin tanssahtelivat pitkin iltaa. Jossain vaiheessa open sulho haki minuakin valssille ja kysäisi sitten kuin ohimennen, että voitaisiko me lyödä hynttyyt yhteen, kun hän kyllästyy Opeen. Se tuntui kunnianloukkaukselta sekä Opea että minua kohtaan, enkä tiedä, miten asian Opelle kertoisin. Taitaa olla viisaampaa pitää suu kiinni koko jutusta.

Kapakan omistaja taisi olla pikku tuiskeessa hänkin, kun hän pyyteli minun puhelinnumeroani ja kyseli onko minulla miesystävää. Siihen on vaikea vastata, kun en itsekkään tiedä. Onhan minulla ja eihän minulla mitään vakavampaa ole. Olisi kyllä mukavaa saada ilmaiset pizzat ja vapaa sisäänpääsy vähän niinkuin henkilökuntaetuna.

Lassekin oli siellä. Haki minua tanssiin heti kun ehdin istahtamaan ja kysyi että olenko sen kulta. Olisinhan minä ihan mielelläni jonkun kulta, mutta kun kukaan ei tee aloitetta ja minä en uskalla. Olisi pitänyt vain hujauttaa muutama shotti suuhun ja niistä rohkaistuneena jotenkin vihjaista, että nyt olis mies aika toimia tai jäät toiseksi…no, seuraavalla kerralla.

Meidän pöydässä istui loppuillasta kokonainen liuta miehiä paksujen rahapussien kanssa ja viini virtasi. Osa meistä tuli niin känniin, ettei meinannut tolpillaan pysyä. Yks mun kavereista pudotti rillinsä lattialle ja ne hajosivat ja toinen yritti iskeä itseänsä puolta vanhempaa, ainakin seitkytvuotiasta ukkoa, yäääk! Jotenkin tuntuu että puolet porukasta menetti täysin holttinsa ja tälle kylälle tulee varmasti mustasukkaisuusdraamoja tämän pyhänseudun jälkeen.

Minäkin lähdin sieltä kapakasta niin komealla kyydillä kotiin, että siitä juttu lentää. Meidän seurueeseen kuului se nuori mies, joka on liikkeellä avoautolla ja sain taas siltä kyydin kotiin. Kaveri halusi tulla kahville ja tarjosinhan minä tutun pojan sisälle. Tällä kertaa se jutteli taas tyttöhuolistaan minulle ja yritin neuvoa ja vastailla ja sitten passitin pojun äiitinsä helmoihin. Toivottavasti minunkin pojat aikanaan uskaltaa kysyä neuvoa joltakin, jolla on vähän enemmän vuosirenkaita kuin heillä sitten nuorena miehenä.