..ja rauhallinen olo, ettei paremmasta väliä. Vielä jokunen tuntikin sitten joku tuolla sisälläni ajoi minua toimimaan, kirjoittamaan, touhuamaan, mutta nyt tuntuu siltä, että on aika ottaa iisisti, vetää villasukat jalkaansa ja käpertyä muutamaksi päiväksi lukemaan.

Otan oikein ilolla vastaan tämän “mitä se sitten onkin” enkä aseta itselleni minkäänlaisia aikarajoja. Aion nauttia siitä, että kerrankin koti on puhdas, laskut taas maksettu eikä ole tarvetta kiiruhtaa mihinkään. Palailen, kun taas into iskee.